On koittanut taas se aika vuodesta, kun kaivetaan jalkaan villasukat. Meidän talossa niitä tarvitaan 24/7. Sanoisinko, että vanha lattia on aika raikas näin pakkasilmoilla. Olen tilannut olohuoneeseen ison maton, mutta se saapuu vasta marraskuun puolessa välissä, joten siihen saakka on pärjättävä pienellä matolla ja kasalla villasukkia.

Pidän olohuoneen ikkunasta, koska se on niin suuri ja samalla ainut ikkuna koko huoneessa. Kesällä siinä ei yleensä ole verhoja ollenkaan, mutta näin talven tullessa jotenkin kaipaa edes kevyet verhot ympärille. Paras vaihtoehto olisi paksut verhot, jotta ikkunasta ei pääsisi vetämään, mutta visuaalisuus menee nyt käytännöllisyyden edelle.

Tänään käytiin moikkaamassa Isomummua. Nappasin kameran kassiin, koska pidän mummulan tunnelmasta. 

Keittiön seinällä oli maalaamani kuva, jonka olen tehnyt joskus ala-asteella, mutta se on pysynyt mummulan seinällä siitä asti. Siellä on hienoa sellainen pysyvyys. Toisaaltaan toivon muutosta, mutta joidenkin asioiden toivon pysyvän juuri sellaisena kuin ne ovat olleet aina, koko elämäni.

Kesä meni nopeasti ja syksy saapui sitäkin nopeammin. Täällä on ollut hieman hiljaista koko kesän ajan, mutta ehkä se on ollut vain merkki siitä, että sitäkin enemmän on tapahtunut jossain muualla kuin koneen ääressä.

Paluu arkeen on tapahtunut ja voi sanoa, että siihen on taas alun jälkeen jo tottunut. On taas vaihteeksi aika hienoa laittaa villasukat jalkaan, kynttilään valo ja istuskella lasten kanssa sohvalla lempisarjoja katsellen.

Life is what happens to you while you’re busy making other plans.

-John Lennon-

Äitienpäivä

Tänään juhlittiin äitienpäivää. Minut herätti aamulla kaksi iloista lasta ja heillä oli kädet täynnä itse tehtyjä kortteja ja kauniita koruja. Sain kaksi kaulakorua, rintaneulan ja sormuksen. Suurinpana lahjana minua odotti luumupuu. Sain kolme vuotta sitten päärynäpuun ja olen toivonut pihaamme vielä luumupuuta, nyt sen sain. 

Kunhan sade hieman hellittää, napataan lapio kouraan ja etsitään luumupuulle jokin hyvä paikka meidän pihalta.

Voihan kukkaro

Kävin tuossa muutama viikko taaksepäin kansalaisopiston kehyskukkaro-kurssilla. No se oli sen verran mukavaa puuhaa, että pitihän sitä samantein käydä hakemassa nippu kehyksiä ja pari putkiloa liimaa kotiinkin, kankaita löytyy omasta takaa. Pääsiäisen pyhät kun vietettiin ihan kotosalla, niin oli aikaa väkertää kukkaroa toisen perään.

Viherpeukalo nostaa päätään talven jälkeen

Tomaatintaimet pääsivät tänään omiin purkkeihinsa, nyt odotellaan lähtevätkö kaikki kasvamaan. Tämä on niin kovin mukavaa hommaa talven jälkeen. Kävin kasvihuonettakin katsomassa ja aika pahasti ovat myrskyt sitä talven aikana riepotelleet. Taidan tuossa pääsiäisen pyhinä alkaa kunnostamaan kasvihuonetta, jotta on sitten valmiina tomaatteja varten.

Aika kiitää.

On ollut taas hiljaiseloa blogissa helmi-maaliskuun. Se kertoo vaan siitä, että sitäkin enemmän oikeasti tapahtuu, kun ei aika riitä kaikkeen. Täällä on jo niin kovasti kevättä rinnassa. Sisältä kun katselee (liian likasten ikkunoiden läpi) auringonpaistetta ja lumetonta maata, niin on niin keväinen ilma. Ulos ei kannata mennä, koska totuuden siitä, että on vasta maaliskuu, tuo hyytävän kylmä tuuli.

Suuri päivä

Tänään on suuri päivä, pikkusiskoni menee naimisiin!

Taas tarinaa puukässästä

Puukässä on kyllä yks mun ihan lemppari asioista. Siellä valmistuu jos jotakin, joskus pientä näperrystä, joskus vähän isompaa ja joskus vaan hyviä keskusteluja saman henkisten tyyppien kanssa. Kaiken kaikkiaan kovin piristävää vaihtelua välillä niin kiireiseen arkeen.

Viimeisin nikkarointi oli olohuoneen pöytä. Siitä tuli aika kiva.

Mitä jos tehtäis itse?

Meidän V tarvitsi uuden sängyn. En oikein löytänyt mieleistä ja ne, mitkä näytti kivoilta maksoi aivan liikaa. Olisin halunnut jonkun hienon vanhan sängyn, mutta yläkertaan ei saa vietyä huonekaluja kuin osissa, koska rappuset ovat niin pienet ja parvekkeen ovestakaan ei sänky kokonaisena mahdu. Niinpä ehdotin isäukolleni, josko oltaisiin tehty sänky itse. Piirsin kuvat, haettiin materiaalit ja koottiin sänky, oli oikeastaan aika helppo homma. Sänky tehtiin vanerista ja se oli tarkoitus maalata valkoiseksi, tai on vieläkin. Nyt se vaan näyttää ihan kivalta tuollaisena, niin jätän maalaamisen keväämmälle. Sängyn alle tehtiin iso laatikko leluille, koska säilytystilaa on kovin vähän. Laatikko on aivan loistava, se syö puolet huoneen lelumäärästä ja lelut on helppo siivota sinne leikin jälkeen.

Uusi seinä vanhan alta

Meidän talo on rakennettu v. 1926 ja lisäosa on tehty 30 vuotta myöhemmin. Olen jo pitkään halunnut jostain ottaa esiin vanhaa hirsiseinää, koska hirsitalossa tässä asustellaan. Ulkoseinistä hirtta ei voi kaivaa näkyville, koska sisällä tuulee muutenkin, joten päädyin testaamaan eteisen pienen seinänpätkän kanssa. Eteisen tämä osa on vanhaa puolta. 

Levyjä irrotellessa ajattelin, että ei täällä mitään hirttä ole, minua on huijattu. Kunnes otettiin molemmat levyt pois ja kuinka ollakaan, siinähän on ovi aukko, kauniisti laudoilla peitetty. Noh, ei ehkä ihan sitä mitä piti, mutta nyt saa olla näin. Kesällä suunnittelin, että voisi ottaa levyt pois makuuhuoneen seinästä, niin siitä saisi sitten nätin hirsiseinän esille. 

Onhan tuokin aika hauska, nyt täytyy vaan putsata hirret ja laudat, jotka ovat muuten äärettömän röhnäisiä ja pölyisiä ja laittaa vähän listaa ja lattiaa lisää, niin hyvä siitä tulee, erilainen!

Vuosi 2014

TAMMIKUU

HELMIKUU

MAALISKUU

HUHTIKUU

TOUKOKUU

KESÄKUU

HEINÄKUU

ELOKUU

SYYSKUU

LOKAKUU 

MARRASKUU

JOULUKUU

Lähdin käymään vuoden 2014 kuvakansiota läpi. Vaikka minulla on viime vuodesta jotenkin tahmea ja pysähtynyt tunne, niin oli hieno huomata, kuinka paljon iloa ja hymyä siihen on sittenkin mahtunut.